Noitakansa

Tie
maan povesta tie, taivasta vasten tie
Vie
valtasanoja vie, myrrysten tie mailmasta

Nousevasta taiasta kutsuvat
Kyyt vihan yöhön kasvavat
Naulittuna käärmevyöhön maa
viimein rankansa kumartaa

Kohti noitaa, käärmeen kantajaa!

Tuo turman tullessaan
pohjoiseen viekas valta
Polttaa kylät, polttaa
Petosten tuli palaa

Käy pimeään maahan
uhmaamaan arvaamatta
vaaraa, yön vaaraa
noitaluomaa, kiroamaa

Nostavi noitakansa, Kalevan kansa pohjoinen
maansuonet mahdillansa, luiset kivet luvuillansa
lauluilla loitsujen

Nostavi noitakansa, Kalevan kansa pohjoinen
tulimyrskyt tahdollansa, jäiset viimat vimmallansa
voimalla kyyvöiden

Nouset huurrepeto nouset
nielet kyymyrkyt nielet
kielet kuurasta kielet
nuolet sanoista nuolet
mielet noidan mielet
syljet taian syljet
ylle ihmisten ylle
ylle ihmissaastan ylle!

Pannut noitakansa, pakottanut kansa pohjoinen
väärävalat valheinensa, vihamiehet verkkoinensa
suohon ylpeyden

Nostanut noitakansa, kostanut kansa pohjoinen
puolustanut kunniaansa, vapauttanut villin maansa
Vuoksi petoksen uhrien

Maan syvä hengittää
hankeen kuolleiden kuuraverta
Verikostossa vuodatettu
Nielee kuolleiden kuuraverta
Veripuita kasvattaa
Käärmeessä myrkky kiertää
Maan povessa viha
Noidankierto
Ikuinen tie